Hae
Hannamaria

246 – Mun 2014 2/2

Noniin, vuosikatsauksen toinen osa on ulkona! Ensimmäisessä katsauksessahan päästiin vassta alkukesään ja kertomus loppuvuodesta tuleepi tässä ja on pakko todeta, että kyllä loppuvuosi taitaa viedä voiton.


LOPPUKESÄSTÄ hiukseni olivat jo suhteellisen hyvässä mitassa ja aloin jälleen tykkäämään niistä. Vierailin Porvoossa ja etenkin sen Vanhassa kaupungissa, samalla pyörähtäen (viimeinkin!) Herttanen design &  delissä Pernajassa. Heinäkuussa järkättiin myös SuomiPop-festarit täällä Jyväskylässä, jonne oli tottakai päästä kuuntelemaan mm. Eppuja ja Kolmatta naista.

ALKUSYKSYLLÄ kirjoitin jälleen kerran aknepäivityksen kuvineen päivineen ja jaoin samalla oman meikkipussini senhetkisen sisällön. Järkkäilin myöskin arvonnan Herttaselle, kävin Jyväskylän Ravintolapäivässä syömässä erittäin hyvät ruoat ja ostin viimeinkin kauan kaivatun työpöydän. Elokuun lopussa myöskin erosin ja ai että sitä helpotuksen määrää! Toinen osapuoli yritti vielä pyydellä anteeksi ja halusi luultavasti palata yhteen, mutten enää jaksanut olla tulevaisuudettomassa parisuhteessa – ei se ole oikein ettei toisen kanssa näe mitään tulevaisuutta ja pelkkä toisen läsnäolo saa itsensä hulluuden ja raivon partaalle.

 

MYÖHEMMIN SYKSYLLÄ  kävin jälleen kampaajalla ja otin ensimmäiset askeleet kohti punaruskeaa tukkaa. Samalla kerroin Roacuttan-kuurin huonoista puolista, jaoin vinkit kuivan ja herkän ihon kuorintaan sekä kosteutukseen, yhteen aikaan selkäni oli todella kipeä ja Lokakuun lopussa oli ensimmäiset rehvit itse ihanuuden kanssa. Kävin niin Indiedaysin Bloggers’ Inspiration Dayssa kuin Bloggers’ Awardseissa.

ALKUTALVESTA (joka ei kelien puolesta kyllä ollut talvea nähnytkään) toteutin pitkäaikaisen unelmani ja lomailin viikon verran Lontoossa pikkuveljeni kanssa, paskoin peukaloni lentopalloreeneissä (josta alkoi muutaman viikon täysi treenaamattomuus), ihastuin ja rakastuin entistä enemmän, aloin seurustella ja saamaan nallen viereeni melkein joka ikinen ilta. Lontoon kanssa samoihin aikoihin loppui myös Roacutta-kuurini.

LOPPUVUODESTA vietin myöskin viikon Suomeen vierailulle tulleiden työkavereideni kanssa pikkujoulujen kera, en ottanut ressiä joululahjoista vaan hoidin homman himaan ja vietin maailman parhaan uuden vuoden perheeni ja poikkikseni kanssa syöden hyvin ja nähden kauneimmat ilotulitukset tähän mennessä Jyväskylässä. Niin ja rakastuin hiuksiini entistä enemmän kampaajakäynnin myötä.

VUOSI 2014 kokonaisuudessaan opetti paljon ja aukaisi silmät aika monessakin asiassa. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan vaan tehdä töitä sitä tavoitetta kohti, jonka haluaa toteutuvan samalla kuitenkaan unohtamatta läheisiään. Pitää päästää irti jotta voi saada tilalle jotain parempaa, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.

Toivottavasti olette matkassa myös ensi vuonna!

229 – joulu

Jos jollekulle riittää jo kaikki jouluhypetys, niin tervetuloa kerhoon. Tiedetään, se vasta alkoi ja tulee jatkumaan pitkälle ja vieläkin pidemmälle. Voin siis kerrata viime vuotta – en ole kovinkaan suuri jouluihminen, en tykkää hössöttää tai stressata joulusta saatika viettää kovinkaan suurta kulutusjuhlaa. Siksi ette tulekaan näkemään (ainakaan tänä vuonna) tässä blogissa niitä perinteisempiä lahjavinkkejä, jos mielestäni keksin jotakin überhienoa niin sitten sen jaan. Muuten tämä blogi jää siitä suurimmasta jouluhössötyksestä kokonaan ulkopuolelle.

(kuva), (kuva), (kuva), (kuva)

Mulle joulu on sitä yhdessäoloa ja aikaa, jolloin saa viimeinkin ihan luvan kanssa laiskotella, katsella niin paljon elokuvia kuin haluaa ja syödä niin paljon jouluruokaa, kinkkua, suklaata ja pipareita että maha notkuu. Ja se tunne kun tajuaa, että uusi vuosi on tulossa ja pitää mahtua ennakkoon ostettuun mekkoon (tai ennen joulua toiveikkaana ostettuihin ’tavoite’farkkuihin), on jotain aika eriskummallista.

(kuva), (kuva), (kuva), (kuva)

Lähinnä eniten odotan sitä lunta ja olenkin hiukan kateellinen siellä etelämmässä asuville – missä vaiheessa annettiin lupa sataa enemmän lunta etelään kuin tänne Keski-Suomeen?! Toivottavasti tännekin saapuu ihan kunnolla kohta lunta, rupeaa tämä vähälumisuus jo ottamaan pannuun! 🙂 Tosin sitä liikennettä en odota yhtään, seuraavan kerran kun sataa lunta (tai on hiukan liukkaampaa kuin nyt), ajaa porukka varmasti kuin mielisairaat… 😉

Miten te vietätte joulua?