Hae
Hannamaria

Fiilikset herkkulakon jälkeen

Herkkulakko + toukokuu = ajatuksia täynnä oleva pääkoppa. Tai no, kenties ajatuksiltaan selkiytynyt pääkoppa, jos näin voi sanoa. Olin tosiaan koko toukokuun herkkulakossa äitienpäivää sekä Green Eggissä ollutta vaikuttajailtaa lukuunottamatta (sielläkin herkkuna oli grillattu persikka + jäätelöpalleroinen). Tajusin samalla yhden jutun.

Hanna Voutilainen herkkulakko Hanna Voutilainen herkkulakko

Hiffasin, miten suoraan sanottuna shaiba, schaisse ja paska suhde mulla on herkkuihin ja ylipäätään herkutteluun. Oon ylipäätään enemmän suolaisen perään kuin makean ja jäätelöt on ylipäätään mun ”salainen pahe” ympäri vuoden. Tajusin kuitenkin miten paljon sitä loppupeleissä tuli syötyä ihan viikollakin ”noh yksi purkki tälläistä Lohilon jäätelöä nyt tässä” -tyylisesti. Herkut ei kuuluneet mihinkään erityishetkiin, vaan niistä oli tullut taas ”arkipäivää”.

Tämä jos mikä mua ärsyttää, koska en todellakaan ole ollut aina tuollainen. Homma eskaloitui jossain vaiheessa todella pahaksi selän menon jälkeen ja kuten pidempään seuranneet on huomanneet, on kiloja kertynyt eikä se ole mikään salaisuus.

Pääsin toukokuussa käymään kuitenkin fyssarilla joka antoi oikean jalan jumiutuneisiin kalvoihin sekä iskias-oireisiin uutta jumppaohjetta ja niin, kustomoidut pohjallisetkin on olleet käytössä ja helpottaneet oloa jonkin verran.

Hanna Voutilainen herkkulakko

Kokonaisuutena herkkulakko toimi siis mun kohdalla hyvin. Oli hyvä huomata, että se ei tuota lähes ollenkaan ”tuskaa”. Etenkin aktiivisempina lentopalloilija-aikoina tuli herkkulakossa oltua useamminkin ja silloin kiitti niin kroppa, kuin naamakin. Nyt pahin ja melkeen jatkuva turvotus on kadonnut (naamakin on nyt kesäkuun alussa paljon solakampi kuin näissä kuvissa) ja ylipäätään painoa tippui ihan vaan herkkujen lopettamisella ja muuten normaalilla ololla parisen kiloa toukokuussa (eli n. 0,5kg viikossa).

Hanna Voutilainen herkkulakko

Kuvat: Juulia Sallinen, huhtikuu 2019

Nyt kun olen kuukauden ajan päässyt niin hyvään vauhtiin herkuttomuuden kanssa, aion sitä jatkaa. En täysillä ja 100%, mutta pidän herkut sellaisena ”juhlan juttuna” kieltäytymättä kuitenkaan vaikka kutsusta lähteä terassille tai muuta vastaavaa. Herkkulakonkin aikaan korvasin pahimpaan himoon herkkuja pienillä määrillä hedelmiä (ai että muuten miten hyvä viinirypälekausi on tänä keväänä ollut!) ja sillä voisi jatkaa.

Tasapainoa, sitä haen nyt kun totaalilakko on taas ohitse.

Toimiiko teillä herkkulakko?

Sopivan värikäs: Marimekko Eppu -reppu fuksia

Tässä noin reilu kuukausi sitten mun luokse rantautui ihan uusi tulokas; Marimekko Eppu -reppu fuksia:n värisenä. Löysin tämän kaunokaisen Marimekon ystävämyynneistä niinkin edulliseen hintaan kuin 119€ (normaali hinta Eppu-repulla on 180€) ja useamman päivän tätä mietittyäni, oli mun se pakko saada.

Marimekko Eppu -reppu fuksia Marimekko Eppu -reppu fuksia

Opiskelukaverilla oli heti alusta asti ollut tämä Eppu -reppu mutta mustana. Kun näin tämän Ystävämyynneissä useammassa eri värissä ja mukana oli tämä ihanan pirteä fuksia, oli mun sydän viety. Olin myös jo jonkin aikaa kokenut tarvetta aavistuksen pienemmälle ja sirommalle repulle.

Läppärini on nykyään niin pieni ja mitään suurempia koulukirjoja tai vaihtovaatesettejä ei tule enää kannettua, joten tuo lähes koko opintojen ajan ollut käytössä Harri Koskisen suunnittelema Savotta 101 -reppu, joka on edelleen yksi mun suosikkeja, alkoi käymään hiukan liian isoksi arkipäiväiseen käyttöön. Huomasin tuon Savotan suuruuden jo Briteissä, sillä siellä etenkin mulla oli mukana usein vaan vesipullo ja läppäri, jotka eivät hirveästi tilaa vieneet kaiken muun pienen sälän ohella.

Eroavaisuuksia näissä tosiaan on, että tuo Savotta 101 vetää sisäänsä mm. enemmän tavaraa kuin tämä ja hihnat ovat portaattomasti säädettävä, toisin kuin tässä Eppu -repussa ne säädetään asteittain. Malli on myös erilainen, sillä tässä Eppu -repussa on kaksi isoa taskua kun taas Savotta 101 on kokonaan yhtä isoa taskua. Savotassa on myös läppä peittona eikä vetoketjua ollenkaan, tämän taas suljetaan vetoketjulla.

Marimekko Eppu -reppu fuksia Marimekko Eppu -reppu fuksia

Nyt Ystävämyyntien jälkeen ei näitä värivariaatioita saa enää ainakaan Marimekon verkkokaupasta enkä ole varma onko näitä kivijalkamyymälöissäkään enää esillä tai ylipäätään myynnissä. Mitä kuuntelin omaa hakiessani palautetta myyjiltä vaikuttivat nämä olevan todella suosittuja. Harmi jos harmaata, tummansinistä ja tätä sävyä ei enää tulevaisuudessa saa – toisaalta tekeepähän omasta Marimekko Eppu -reppu fuksia:sta hiukan spesiaalimman!

Oon jopa suorastaan hämmentynyt miten moni on tätä reppua kehunut. Aikaisemmin viikolla kerroin Instan puolella käyneeni ostamassa pari uutta kauluspaitaa ja kaupan myyjä ihasteli reppua ja sen väriä (miettien ensin onko tämä edes reppu!). Heti seuraavan kerran kun kävi ostamassa hiukan lahjoja Äitienpäiväksi, tuonkin kaupan myyjä ihasteli reppuani ja kehui sen sopivan hyvin väreihini. Näiden lisäksi todella moni on sävyä ihastellut enkä yhtään ihmettele, se on todella kaunis!

Nyt mulla on käytössä kaksi maailman ihaninta reppua, joiden välillä vaihdella. Oon tuon vaihtelun takia muutenkin muodostanut pussukkasysteemin, joka pitää sisällään kaiken tilpehöörin mitä haluan aina laukkujen välillä vaihtaa – toimii kuin häkä. Niin ja pakko muuten sanoa, ettei ois voinut uuden repun hommaaminen osua paremmin justiin pyöräilykauden alkuun, oon kunnon väripilkku kun tuolla teillä paahdan menemään!

Mikä on teidän tän hetken luottolaukku arjessa?