Hae
Hannamaria

Miksei kosmetiikkaa hyväksytä harrastukseksi?

Monesti saan kuulla siitä, miten kosmetiikka ja kauneus on paska harrastus. En tiedä edes ymmärtävätkö ihmiset kynsiä ja hiuksia sekä niiden hintaa, saatika meikkaamisen määrää tai palettien hintaa taivastellessaan suoranaisesti puhuvan mulle rakkaasta harrastuksesta negatiivisesti. Ei kaikki ole tietenkään negatiivista, mutta iso osa.

Meikitön

Kunnon kosmenörtti, jo muksusta asti

Oon jo todella pienestä asti ollut kiinnostunut tuoksuista ja hajuvesistä sekä kosmetiikasta. Meikkaamaan en aloittanut kuin vasta seitsemännellä luokalla (silloinkin vain peitin tummat silmänaluset ja laitoin ripsaria), mutta ensimmäinen kosmetiikkamuisto on mummon pienet tuoksuvoidepurkit eteiskalusteen päällä. Nykypäivänä nuoret taitavat aloittaa kosmetiikan käytön jo aikaisemmin kuin mitä itse aloitin.

Ensimmäiset kosmetiikkapostaukset kirjoitin aikaisempaan blogiini jo vuonna 2010 (blogi tätä nykyä piilotettu, thank god) ja siitä se testailun innostus lähti. Tuona vuonna aloitin ammattikoulun ja meikkasin silloin jo suhteellisen vahvasti myös arkena ja tykkäsin leikkiä väreillä yhdistäen ne intensiiviseen mustaan.

Meikitön

Harrastus siinä missä muutkin

Kosmetiikka ja kauneus on aivan harrastus siinä missä muutkin kuten vaikka lentopallo, pelaaminen tai jonkin asian keräily. Siinä ei välttämättä ole kausimaksuja, pelipäiviä tai tulostaulukkoa, mutta se tuottaa suuresti iloa, auttaa ajoittain tukemaan suomalaisia yrityksiä ja pienyrittäjiä sekä kehittää kriittistä ajattelua.

Saan aivan mielettömästi iloa siitä, että voin ottaa aamulla hetken itselleni ja pohtia millaisen lookin sinä päivänä tekisin vai teenkö ollenkaan. Innostun, kun näen upean uuden lanseerauksen. Rakastan, kun löydän jonkin upean tuotteen jota voin suositella muille. Sytyn, kun jokin suomalainen brändi saavuttaa uutta ja voin korvata ulkomaalaisia tuotteita kotimaisilla. Ihonhoitoon käytetty aika on mun suosikkiaikaa aamuisella sekä iltaisella.

Visuaalisena ihmisenä tykkään, että hiukset, kulmakavat sekä kynnet ovat huolitellut. Rakastan värejä sekä sitä, että voin harjoittaa tekniikkaa tämän taiteenmuodon kautta – kuten sanoin IS:n artikkelissa. On kiva kun on tavoitteita ja tietää, että tässäkin asiassa voi olla jatkuvasti vaan parempi – seuraavaksi aionkin paneutua entistä enemmän ainesosalistojen saloihin.

Mua inhottaakin se, että tätä ei monen silmissä nähdä ns. ”oikeana” harrastuksena. Mutta kuka on kellekin mitään sanomaan mikä on oikea harrastus ja mikä ei, HÄ?! Saman taistelun on varmasti käynyt lähes jokainen ”ala” kerrallaan, myös jalkapallo aikoinaan.

Työ siveltimet

Mitä jos se ei jää vain harrastukseksi?

Niinpä, auta armias jos muutat harrastuksesta sivutuloa tuovan setin. Oonkin siitä onnellisessa asemassa, että oon voinut yhdistää useamman intohimoni – kosmetiikka ja kauneus kombona valokuvauksen ja sisällöntuoton kanssa on asetelma, jossa en voi kuin voittaa. Nyt viimeisen kahden vuoden aikana olen myös alkanut saamaan vanhoista postauksista tuloa joutumatta jatkuvasti myymään uutta mainostilaa, vaikka sekin on vain tavoiteltavaa eikä siinä ole mitään väärää. Lähes kaikki blogista tuleva tulo menee sen kehittämiseen, jonka vuoksi käytänkin mainoslinkkejä ja teen kaupallisia yhteistöitä.

Blogin lisäksi oon tehnyt joitain meikkikeikkoja sekä ollut konsulenttina Sokoksella etenkin hajuvesipuolella ja tiettyjen merkkien edustajana. Tuolloin intohimo kosmetiikkaan tuntui olevan jotenkin hyväksyttävämpää, sillä siitä sai suoranaisesti  TES:n mukaista liksaa. Olisin voinut viettää päiväni tuoksuhyllyjen välissä ja kosmetiikkaa hiplaten vaikka ilmaiseksi, sen verran siitä työstä nautin. Se, että toteutan intohimoani osa-aikatyönä (ja vaikka en toteuttaisikaan), ei tee siitä yhtään vähäpätöisempää.

*****

Niin tai näin, aina väärinpäin. Tuo pätee sekä tähän, että niin moneen muuhun asiaan ylipäätään naisena olemisessa ja kaikissa valinnoissa joita elämässä tekee. Joku ei koskaan ole tyytyväinen ja kokee asiakseen kertoa toisille miten asioiden pitäisi olla.

En tiedä oliko tällä purkautumisella pointtia, kuten ”kupin nurite menemiselläkään”, mutta jos tämä jotakuta pistää ajattelemaan mitä kommentoi ja mihin sävyyn, on tehnyt tehtävänsä. 

Kuitenkin, loppupeleissä mulle on aivan yksi hailea mitä mieltä joku on mun harrastuksista, hiuksista, vaatteita, kynsistä tai mistään itseeni liittyvästä. Tärkeintä on että oon itse tyytyväinen ja jos en ole, silloin tapahtuu muutosta.

Onko teidän intohimon kohteita & harrastuksia joskus kritisoitu?

162 – asics gel kayano 20

Jos nyt ihan alkuun todetaan, etten ole mikään ammattilainen näissä juoksukenkäasioissa. Tiedän hiukan, mutten vastaa esimerkiksi Stadiumin myyjien tasoa. Faktani yritän siitä huolimatta saada oikein ja rehellisesti pyrin mielipiteeni kertomaan. Tällä pohjustuksella on hyvä tätä lähteä pienimuotoista arviota kirjoittamaan 🙂

Aiemmin käytin Adidaksen perinteisiä lenkkareita (Stadiumista nekin), joissa niissäkin oli ihan OK tuet kantapäälle ja pronatoivalle askeleelle, mutta päkiälle ei ollut riittäväksi tukea pienimuotoiseen juoksuharrastukseen jota olen tässä aloitellut. Muutaman kerran tänä keväänä/kesänä kävin juoksemassa ja joka kerran jälkeen polveni olivat kuolemaisillaan (monta päivää lenkin jälkeen), ja kun tätä ei sisäpelikenkien kanssa käynyt, totesin syyn olevan kengissä. Siksi olikin hyvä aika ostaa uudet kengät kun kerta lahjakorttkin Stadiumiin oli.

Maanantaina siis koeajoin ASICSen uudet kenkäni ensimmäisen kerran ja näin alkuun on todettava, että oli parhaiten käytetty 70 euroa tähän mennessä. Näiden OVH oli ennen alennusmyyntejä parisen sataa euroa, mutta omani ostin Stadiumin aleista 120 euron hintaan (tyhjentivät varastoja syksyn mallistojen tieltä). Ja siihen päälle kun käytin työporukan sponssaaman 50 euron lahjakortin, jäi itselleni maksettavaksi tosiaan noinkin vaivainen summa näin ihanista kengistä. Mallihan on siis jo otsikossa mainittu ASICS Gel Kayano 20, naisten mallina tietenkin.

Näin ensimmäisen lenkin jälkeen voin sanoa, etten olisi osannut parempia kenkiä toivoa. Näissä on tukea kaikkialla missä sitä tarvitsen ja vaikka yleensä kengät täytyy sisäänajaa ennen kuin ne kunnolla istuvat, näissä ei ollut sitä ongelmaa. Tottakai nämäkin muovautuvat käytössä, mutta ne tuntuivat nyt jo erittäin hyviltä jalkaan. Kengissä on hengittävä ja myötäilevä päällinen, joka saa aikaan niiden sirouden näinkin tuetuksi kengäksi. Jos nyt termejä lähdetään hakemaan, niin päkiästä ja kannasta löytyy vaimentava GEL-pohja joka pehmentää mukavasti askelta.

Keveyttä ja kestävää vaimennusta tarjoavasta FluidRide-välipohjasta löytyy DuoMax-ominaisuus, joka tukee ylipronatoivaa askelta. IGS (Impact Guidance System) välipohjassa antaa jalan kulkea luonnollisessa liikkeessä askelluksesta varvastyöntöön. Ulkopohjan Guidance Trusstic ja Guidance Line tehostavat juoksuaskelta ohjaamalla jalan kanta-askelluksesta varvastyöntöön ja tukemalla samalla jalan keskiosaa. Tähän samaan syssyyn ostin vielä kunnon juoksusukat, erittäin loistava valinta.

Suomeksi siis kenkä on erittäin tukeva ja mukava jalkaan ja en voisi toivoa parempaa 🙂 Kiitos Stadiumin alet ja kiitos työkaverit (etenkin pomo!) kun sponssasitte tätä harrastuksen aloitusta hiukan!