Viikko sitten vietettiin Indiedays Inspiration Day:ta eli BID2017:ta Helsingissä Kattilahallilla. En muista miten mones kerta tämä oli kyseisissä pippaloissa, mutta todella mones – joka kerta paikan päällä on silti kiva käydä nyt etenkin, kun tuttuja naamoja tulee vastaan lähes koko ajan! Meitä oli kolme Jyväskyläläistä mennessä ja neljä tullessa, kiitokset siis seurasta Valkoisen vuoren rinteillä -Katja, Littlebigthings -Tiia ja Visions -Ninni!

Paikalla oli vähemmän porukkaa kuin mihin olin tottunut mutta se ei menoa haitannut – oli mukava kun suurta jonoa ei ollut minnekään ja liikkumaan, sekä kuvaamaan pääsi todella hyvin. Syötävä oli tänä vuonna ensiluokkaista, sillä helsinkiläinen ROOTS toi falafelbuffetin tapahtumaan. Juomista löytyi myös alkoholillisten brändien, kahvin ja veden muodossa – ainut jota olisin kaivannut olisi ollut jonkinlainen alkoholiton juoma, esimerkiksi mocktail. Esillepanijoita oli kiva määrä, osa ei ihan omaan muhun napannut ja esim. kauneusjuttuja olisin kaivannut enemmän Glitternistin lisäksi.

Pitkä päivä, mutta toi mukanaan tarvittua karkausta arjesta!

Oli ihana mennä paikalle ja lähteä autolla, sillä pääsi aivan oven eteen eikä tarvinnut julkisilla liikuskella ees taas. Parasta oli myös hyvä seura, jossa juttu luisti ja jossa päästiin nauramaan oikein kunnolla. Ainut ikävä juttu päivässä paljastui myöhemmin illalla Olympuksen pisteeltä saadulta kaulahihnapaketista, mutta se on jo Indiedaysin sekä Olympuksen puolelta hoidossa.

Millaisen irtioton arjesta te olette viimeaikoina ottaneet?

Tuntuu, että tällä hetkellä odottelen paljon kaikenlaista. Olen niin kypsä tämänhetkiseen tilanteeseen etenkin opiskelujen suhteen, että maalailen mielessäni kuvia jo tulevasta kesästä ja loppuvuodesta jolloin odottelen etenkin niitä parempia juttuja. Muutaman viikon sisään on useampi asia ruennut ottamaan kupoliin ihan urakalla joten on keskityttävä välillä näihin innostaviin, pääosin positiivisiin juttuihin. Odotan tällä hetkellä siis…

… autoprojektin valmistumista kuin hullu puuroa. Jullilla on meneillään vanhan armaan Opel Kadett D:n kunnostus ja odottelen jo innolla että päästään kyseinen auto puunaamaan, kuvaamaan ja päästään kunnolla Vappucruisinkiin mukaan tänä vuonna! Vielä pitäisi viimeiset jutut kasailla paikoilleen ja katsastuksesta selvitä lävitse, muuten meillä onkin jo ihana kesäauto tiedossa! Autoduden kanssa muuten lyötiin hynttyyt yhteen, joten tulette kuulemaan vähän miehen ääntä täällä blogissa tuon auton osalta heken verran. En muuten ole varma tiedättekö, mutta rakastan auto-ohjelmia ja vanhempia autoja ja ihmettelen miten ne ei ole vielä tänne blogiin suuremmin päätyneet. Top Gear for life. 

… Lontoon reissua, vaikka siihen on vielä usea kuukausi aikaa. Buukattiin meille tosiaan Lontoon reissu tulevalle uudelle vuodelle ja pikku hiljaa aion tuoda tänne blogiinkin mahdollisia reissujuttuja, sillä todellakin tahdon saada siitä kaiken tällä kertaa irti! Nyki vaihtui Lontooseen ja en malta odottaa että pääsen tuonne rakkaaseen kaupunkiin jälleen!

… Opiskelujen loppumista. Viimeisimmät muutava viikko on ollut erityisen raastavaa ja vaikka alkuvuosi menikin ihan hyvin, nyt tälläinen tyhjältä tuntuvan opiskeleminen rupeaa rasittamaan. Varsinkin kun joka ikisellä kurssilla on ryhmätyötä toisensa perään ja vaikka toiminkin ryhmässä hyvin, on siinä aina omat haasteensa etenkin aikataulujen osalta. Useampi tentti sekä loppukirjoitelma pitää vielä tehdä jotta homma on paketissa, mutta tähän tietoon 11.5. on viimeinen koulupäivä.

… Suomipop -festivaalia ja niitä kolmea päivää, kun aion vaan rokkailla menemään. Viime vuonna en poppeillut ollenkaan vaan säästin energiat Kemuihin, mutta tänä vuonna kun jokaiselle päivälle on useampi hyvä esiintyjä päätin pistää ranttaliksi ja ostaa kolmen päivän lipun Jyväskylän satamassa pidettäville festareille!

… Keväisempiä ja lämpöisempiä säitä, jotta uskallan lähteä taas fillaroimaan. Pyörä pitäisi vielä ennen tätä käyttää huollossa ja vähän näyttää siltä, että uusin bussikortin vielä kertaalleen kuukauden satsilla ennenkö luovun siitä hetkeksi kokonaan. Reppu on nykyään niin painava, että aiheuttaa selkäongelmia ja pyöräily sen kanssa (ehjälläkin pyörällä) olisi tuskaa.

… Paluuta salille ja etenkin selän kuntouttamise pariin. Kuten jo kerroin aiemmassa postauksessa, on inhottavaa etten kerkeä salille kuin maksimissaan kerran tai kaksi viikossa ja nyt ylimalkaisen väsymyksen takia nuokin kerrat on vähentyneet maksimissaan siihen yhteen. Liikunta on viimeinen asia mistä saisi tinkiä, mutta silloin kun on ollut vapaata, ei ole tullut mieleenkään raahautua salille. Kun vikat tentit ja muu opiskeluhomma väistyy, aion raahata itseni niskaperseotteella salille ja ottaa painonpudotuksen jo ihan tuon selän kunnonkin takia taas tosissani. Ne viisi kiloa mitä tämän kevään aikana vasemmalla kädellä tehtynä ovat tippuneet eivät oikein riitä selän kondiksessa pysymiseen.

Mitä te odotatte tällä hetkellä?