Mulla on ollut tämä vuosi melko hankala monellakin osaa. Oli ero, muutto uuteen asuntoon, yhtä aikaa stressaavat kaksi työtä & blogi & opiskelut, päänvaivaa ja pahaa mieltä aiheuttava (kesä)työ, säätämiset vaihtoonlähdön (tai lähtemättömyyden kanssa), itse vaihtoon lähtö ja lopullinen irtautuminen vanhasta. Tiedän että monella muulla on varmasti hankalampia aikoja, mutta tämä on ollut mulle tähän mennessä hankalimpia vuosia mitä olen kokenut. Niin paljon on muuttunut, että pää ei meinaa välillä pysyä perässä.

Aurinkolasit / RayBan Clubround
T-paita / Cubus
Korut / Primark
Housut / Hailys Greta Jogger Pants (saatu Goodwear.fi :ltä)
Reppu / Adidas (saatu Unwritteniltä)
Kengät / Converse

Keväällä tapahtunut ero ja sen myötä omilleen muutto on ollut asia joka on ottanut kaiken muun kanssa kasautuessa todella koville. Tein tosiaan keväällä kahta eri osa-aikatyötä, sillä en osannut luopua vanhasta mutta halusin kuitenkin ihanan uuden kauneuskonsulentin homman ottaa kaiken muun oheen (näissä vuoroissa olo oli keväällä niitä ainoita aikoja jolloin olin oikeasti iloinen). Tämä päätös olla lopettamatta toisaalta sitten pelastikin kesän taloudellisen tilanteen, sillä tuosta toisesta paikasta sain kesälle jonkin verran töitä (ei täysiä viikkoja, mutta kuitenkin).

Tuo kevät oli kuitenkin aikataulullisesti yksi kaaos. Ostin uuden kalenterin tässä parisen päivää sitten ja aloin siitä inspiroituneena käymään läpi viime kevään kalenteriani. En nyt enää ymmärrä miten olen siitä ajasta selvinnyt – kalenteri oli aivan täysi ja tein 6-7 päiväistä työ- / opiskeluviikkoa monta kuukautta putkeen, usein alkaen klo 8-9 aamulla ja päättyen n. 23 aikaan kun pääsin iltavuorosta kotiin.

Siinä kärsi sekä mieli, että fyysinen kunto. Painonnousu on onneksi pysähtynyt, mutta se onkin pysähtynyt melko ikäviin lukemiin. Nostin asian esille alkuvuodesta kirjoittaessani postausta tämän vuoden tavoitteista ja muusta – oli todella hassua katsoa sitä näin jälkikäteen (ei nimittäin todellakaan mennyt vuosi niinkuin kuvittelin). Kävin kesällä myös kehonkoostumusmittauksessa, jonka tuloksia voitte katsoa tältä videolta.

Täällä Englannissa olen nyt ostanut opiskelijasalille jäsenyyden ja nyt ei ole viimeistään mitään syytä olla menemättä – kävelen huoneestani  salille 4 minuuttia. Nyt kun saan vielä tämän flunssan pois niin treenit pääsee kunnolla vauhtiin. Joka päivä pyrin lisäksi kävelemään sen 10 000 askelta, joka on täyttynyt joka päivä eilistä flunssanparantelupäiväää lukuunottamatta.

Pahaa ja epätasaista oloa aiheutti varmasti kesällä tekemäni päätös e-pillereiden lopettamisesta. Olin kuullut vain muilta hyviä kokemuksia lopettamisesta ja ajattelin että koska en niitä enää tarvitse parisuhteen takia, voisi hyvin niiden syönnin lopettaa ja katsoa saisiko se olossa muutoksia aikaan. No, saihan se, mutta huonompaan suuntaan.

En ole koskaan ollut niin känkkäränkkä, vihainen ja itkuinen samaan aikaan kuin koko viime kesän. Tämä johtui e-pillereiden lopettamisen, ärsytystä aiheuttavan töiden osan (kesätyön sisältö muuttui täysin siitä mitä se osa-aikaisena keväällä tai aiemmin oli ollut) sekä kaiken muun säädön puolesta. Kärsin myös kaksi viikkoa putkeen jatkuneesta päänsärystä lopettamisen jälkeen.

Pari-kolme kuukautta kärvistelin, jonka jälkeen meikä suorastaan pakotettiin erään randomin itkupurskahduksen jälkeen gynekologin paikkeille ja hän totesi että mieltä tasapainoittaakseen kannattaa nuo e-pillerit  aloittaa uudelleen. Sen tein ja kohta ollaan ensimmäisen liuskan lopussa fiiliksen ollen jo hiukan parempi mitä se kesällä oli.

Kuvat: Juulia Sallinen

Joo, elikkäs sellainen vuosi ollut itsellä. Ei siis ihme, että sekä somen teko että muutenkin mieli ja fyysinen kunto on olleet ihan urakalla hukassa ja hujan hajan. On tässä ollut todellakin aihetta kaikelle huonolle fiilikselle, mutta tähänkin täytyy taas todeta että ihminen osaa kyllä aiheuttaa tälläistä itse itselleen ihan todella turhaan. Minulla osaltaan asenteesta kiinni.

—————————–

Oonkin päättänyt, että loppuvuoden aion elää niin iloisella mielellä kuin kykenen! Vielä ei ole mielialat tasaantuneet ihan täysin ja muutokseen ei ole se helpoin sopeutua täällä Englannissa, mutta parhaani yritän – haluan tästä ajasta nimittäin saada mahdollisimman paljon irti!

Edessä on kuitenkin vielä ihana Halloween sekä JOULU! Täällä Englannissa alkaa jo joulukamaa näkymään kaupoissa jopa enemmän kuin halloween -aiheista kampetta, joka saa mut heti hyvälle mielelle. Myös se, että saan tällä (tai viimeistään seuraavalla) viikolla tietää mun aikataulut sille miten voin ostaa lennot kotiin jouluksi saa hyvän mielen aikaan. Palaan tänne joulun jälkeen kuitenkin vielä hoitamaan asiat loppuun mutta se miten pian (heti joulun jälkeen jo uudeksi vuodeksi vai vasta myöhemmin), on vielä avoinna.

Millainen vuosi 2018 teillä on tähän mennessä ollut?

Ensimmäinen viikko opiskelijavaihtoa taputeltu! Lähdin tosiaan 21.9. perjantaina kotoa ensin kohti Helsinkiä, josta lauantaina sitten kohti Brittejä ja Nottinghamia. Tämä ensimmäinen viikko on ollut täynnä sekä koulun aloitukseen liittyviä orientaatiohommia, kuin ihan pelkästään hauskanpitoakin. Kuvailin teille (sekä itselle muistoksi) tästä ensimmäisestä viikosta vlogipätkää, jonka löydät postauksen lopusta.

Vaikka täällä onkin tällä hetkellä aika ihanaa, ei tänne lähtö ollut millään tavalla helppoa. Oon todella paha jännittäjä etenkin tälläisiä pidempiä reissuja ennen, joka eskaloitua viimeisen Suomi-viikon aikana siihen että itkin melkein jokainen ilta ja epäilin jo hetken, että pitäisikö sitä lähteä ollenkaan.

Viimoisena parina päivänä Suomessa mulla oli jatkuvasti vatsassa sellainen ”kipeä” tunne ja olin alakuloinen. Perjantaina lähtiessäni matkaan oli olo jo hiukan parempi (ja oli pakko skarpata haastattelun takia), mutta illalla hotellissa Helsingissä oli kyllä melko yksinäinen olo. Lauantaiaamuna en saanut aamupalalla alas melkein mitään, samoin kuin koko päivänä ennen iltaa.

Jännitin mm. että kerkeänkö ajoissa klo 16 olleeseen lentokenttäkuljetukseen (lennon piti olla kentällä 15.10, mutta kone oli myöhässä yli puoli tuntia – kerkesin sitten kuitenkin ja lähdettiin kentältä bussin myöhästymisen takia klo 17), saanko täältä kavereita (mulle kavereiden saanti ei ole koskaan ollut helppoa varsinkaan kun en vieraassa kaupungissa tykkää bilettää JA olen n. 4 vuotta vanhempi kuin suurin osa täällä olevista), opinko uudenlaiseen opiskelutyyliin vai rupeaako se maistumaan puulta sekä ärsyttämään, miten arki täällä lähtee sujumaan ja kaikkea muuta vastaavaa.

Nyt kun täällä on hetken ollut on tajunnut, että pistin ihan hirveän paljon liikaa stressiä näihin aiheisiin. Oon silti aina ennen lähtöä ollut ihan hirveä jännittäjä, joten toisaalta osasin varautua tähän mutta toisaalta en sitten ollenkaan. Eniten mua harmitti jättää läheiset ja kaverit Suomeen, mutta kyllähän ne siellä säilyy!

Arki ei vielä oikeestaan ole kerennyt alkaa, vaan ensimmäinen viikko on mennyt orientaation parissa. Alkuviikosta oli tutustumista koulun järjestelmiin, käytänteisiin sekä muuhun vastaavaan ja loppuviikon on saanut täyttää omalla (ja opiskelijayhdistyksen täyttämällä) ohjelmalla.

Oon käynyt mm. kolmella kaupunkikierroksella (keskustan kampuskierros, Robin Hood -kierros sekä Ghost Walk) sekä osallistumassa vaihto-opiskelijoiden päiväpippaloihin. Käytiin keskiviikkona myös pikkuisen yöelämässä, mutta oltiin takaisin kämpillä jo melko aikaiseen – hyvä ulkoilu suoritettu! Perjantaina oli tuo Ghost Walk, joka yhdistettiin Ye Olde Tour Of Nottinghamiin – kierrettiin periaatteessa vanhoja pubeja sekä niiden alla olevia luolia oppaiden kanssa).

Lauantaina opiskelijayhdistys järjesti reissun Birminghamiin Cadburyn tehtaalle (josta mm. Jali ja suklaatehdas on saanut inspiraationsa ja joka on hiukan makeisten osalta kuin Suomen Fazer), sunnuntaina taasen agendalla oli reissu Chatsworthin kartanoon (jossa on kuvattu mm. Pride & Prejudice -elokuva).

Koulu myös sponssasi meille hupparit, jeij! Tämä on vielä oikeasti hyvännäköinen ja sovitettavissa omaan vaatekaappiin!

Tuosta alta muuten kannattaa katsoa videon muodossa reissusta materiaalia, saa paljon enemmän meikän viikosta irti sitä kautta! Samoten Instagramiin (@hannamariaw) päivitän joka päivä jotakin.



Tällä hetkellä odotan eniten sitä, että arki pääsee alkamaan. Sain lauantaina pienen flunssan alun kurkkukivun muodossa, mutta toivon että se jatkaa matkaansa hiljalleen jonkun muun luokse.

Mulla on täällä tavoitteena kävellä täyteen vähintään se 10 000 askelta hyötyliikunnan puolesta, joka on tähän mennessä täyttynyt joka päivä. Kävin hommaamassa myös salijäsenyyden, joten pääsen sielläkin käymään heti tämän flunssan loputtua. Tämä sali sijaitsee suoraan tuossa viereisessä rakennuksessa joten ei ole mitään tekosyytä olla siellä käymättä.

Millainen on ollut teidän syyskuu?