Follow:
Ajatuksia, Elämäntavat, Hyvinvointi, lifestyle, Oma elämä, Puheenaiheet

Mummovaivani iskias ja muut kootut selkäongelmat

Olen joskus sivunnutkin erinäisten postauksien alalaidassa täällä blogissa selkäongelmista, joita tässä muutaman viimeisen vuoden aikana on tasaisen tappavaan tahtiin riittänyt. On ollut SI-nivelten probleemaa, skolioosin aiheuttamia vaivoja ja nyt viimeisimpänä kivuliain, eli iskias ja melkein iskenyt välilevyn pullistuma. En tällä postauksella aio leikkiä lääkäriä tai muuta vastaavaa, kerron vain yksinkertaisesti mitä minulle on kerrottu ja millainen on ‘selkäni tarina’. Toivotaan että joku pystyy samaistumaan ja joku voi löytää ohjeita miten päästä näistäkin vaivoista jollain tavalla eteenpäin.

hannamaria iskias

Pohjustuksena tälle postaukselle; meillä kulkee selkäoireita vahvasti suvussa. Isällä on välilevyn pullistuma leikattu kahdesti (minun ja veljeni syntymien jälkeen), mummolla oli osteoporoosia, sedällä on tasaiseen tahtiin välilevynpullistumaa joka vetää täysin sohvan pohjalle. Äidilläni on muistaakseni ainakin kerran ollut pullistuma ja tietääkseni hänellä on todettu myös välilevyjen rappeutumista.

Itselläni hommahan lähti ilmeisesti siitä, että pienenä mulla oli havaittu skolioosia ja harkinnassa oli ns. tukiliivi korjaamaan selkärangan asentoa. Vinoutuminen oli kuitenkin niin pientä, että liiviä ei katsottu tarpeelliseksi ja asia jäi niille sijoilleen. Skolioosi luokiteltiinkin lieväksi ja se ei ilmoitellut itsestään vuosiin.

Ensimmäisen kerran, kun itse muistan, selkäongelmia alkoi tulla ammattikoulun ensimmäisellä luokalla. Tällöin säännöllinen 2-4km päivittäinen kävely muuttui 45 minuutin bussimatkaan suuntaansa, joten bussissa tuli istumista yhteensä 90 minuuttia päivän aikana ja koulutuksen muodon sekä määrän takia penkkiä tuli päivän aikana kulutettua vähintään se 5-8 tuntia. Alaselän ja lantion suuntaan liittyvä kipu, etenkin tuolla vasemmalla puolella, oli tällöin suurin ongelma. Haluan siis painottaa, että liikunta loppui  kuin seinään harvinaisia salikertoja lukuunottamatta. Lentopallokin oli tällöin pienellä tauolla selkäkipujen takia.

Tuolloin todettiin, että SI-niveleni olivat löystyneet ja että minulla on yliliikkuvat nivelet. Yliliikkuvista nivelistä olinkin jo tiennyt ja aavistellut, mutta oli hyvä saada varmistus. SI -nivelten yliliikkuvuudella tarkoitetaan sitä, että tämän alueen nivelsiteet ovat löystyneet ja pehmenneet, joka aiheuttaa suuren yliliikkuvuuden lannerangan alueella ja näin aiheuttaa viiltävää kipua alaselkään sekä pakaran yläosaan. Itselläni tämä sijoittui täysin vasemmalle puolelle ja oli todella kivuliasta.

Hoitomuotona tarjottiin syvien vatsalihasten vahvistamista, joita teinkin useamman kuukauden päivittäin diagnoosin saamisen jälkeen. Alkuun annettiin myös lääkekuuri, joka oli vatsaystävällisempi ja pitkävaikutteisempi kuin perinteinen Buranakuuri. Muistan jossain välissä käyneeni hieronnassa ennen näiden ohjeiden antoa ja sen vain pahentaneen kipua. Painoa myös kertyi tämän ongelman aikana jonkin verran lyhyen ajan sisään, joka ei tietenkään parantumista edistänyt.

hannamaria iskias

SI-nivelten ongelmasta meni hetki, kun ongelmia ei ollut. Tällöin kerkesin käymään salilla ja olin Espanjassa vaihdossa reilu kuukauden päivät, jonka aikana kävelyä tuli lähemmäs kymmenen kilometriä päivittäin ja pari patikointiretkeäkin tuli heitettyä. Paino tippuikin n. 10 kiloa tällä reissulla ja pysyi samassa pitkään. Reissun jälkeen sain ajokortin sekä käyttööni auton, jolla kuljin kodin, koulun ja työpaikan väliä. En muista erityisesti harrastaneeni muuta liikuntaa kuin salilla käyntiä sekä satunnaisia kävelylenkkejä.

N. vuosi eteenpäin ja lentopalloa pelatessa muistan viiltävän kivun keskellä selkärankaa. Samanlaista kipua ei ollut aiemmin esiintynyt ja ihmettelinkin että mistä on kyse. Lentopallon aloituksen jälkeen selkä oli toki ollut aavistuksen jumissa, mutta sali + lentopallokombo oli harvinaisen ok eikä SI-nivelten alueella esiintynyt enää ongelmia. Lääkärikäynnin jälkeen selvisi, että kohta jossa ns. ‘yläselkäranka’ sekä ‘alaselkäranka’ yhdistyvät, oli mm. löystyneiden nivelten takia liikkunut pikkuisen yli ja jämähtänyt. Kipukohta oli siis keskellä selkää, joka saattaa kaareutua lentopalloa pelatessa etenkin yläkautta syöttäessä.

Kävin useamman kerran yksityisellä fysioterapeutilla, joka aukaisi selän nikamia sekä lapoja ja antoi kotihoito-ohjeet näiden toteuttamiseen. Sain ohjeita myös muuten selkärangan liikkuvuuden parantamiseen ja ongelma hälvenikin joksikin aikaa. Nykyään kun muistaa pyörityksiä ja kunnon lämmittelyn tehdä, ei tämän ongelman kanssa enää tarvitse painia.

 

hannamaria

Viimeisimpänä on viime keväänä ilmennyt iskiasvaiva. Ennen tätä ei selän kanssa huomattavia ongelmia taas vuoteen tai puoleentoista kerennyt olla, ongelma oli ennen tätä vuosi sitten venähtänyt oikean käden peukalo. Tuosta en näköjään en suurempaa postausta ole tehnyt, mutta se ei nyt tähän kuulu – ainoa huomion arvoinen juttu siitä on, että painoa pääsi kertymään huomattava määrä tuonakin aikana kiinnostuksen ja melko rajoittuneen toiminnan vuoksi.

Alkuvuodesta 2016 kesken iskulyönnistä laskeutumisen tuntui järkyttävä kipu vasemman puolen alaselässä. Uskoin ensimmäisen minuutin sen olevan ‘walk it off’ -tyylinen kipu ja häviävän hetkessä, mutta kun vasen jalka ei meinannut enää kantaa ja oli pakkoa painua ulos kentältä. Muistan tuolloin hakeutuneeni lääkäriin seuraavana päivänä, joka totesi kivun olevan hetkellistä ja passitti kotiin buranakuurin kera.

Kipu ei kuitenkaan mennyt ohi ja raahauduin viikonlopun kärvistelyjen jälkeen takaisin päivystykseen, jossa selkä tutkittiin ja lääkäri taisi ottaa asian aavistuksen vakavammin, sillä sain muutaman päivän saikun, piikin ronkkaan sekä vahvoja kipulääkkeitä. Lepääminen auttoi aavistuksen ja kävely alkoi pikku hiljaa sujua viikon edetessä. Fysioterapeutilta sain myöhemmin ohjeet joilla tukea alaselän aluetta ja auttaa tuon alueen kanssa eloa muutenkin.

Selkäkivut ei kuitenkaan ole jättäneet sen jälkeen rauhaan, vaan ovat tulleet ja menneet tässä vuoden mittaan. Joskus on kuukausia, kun ei selkä muistuta olemassaolollaan, mutta sitten on vastaavasti viikkoja kun kipua on järkyttävästi. Kun selkäkivut nostaa päätään, pyrin tekemään fysioterapeutin antamia ohjeita aktiivisemmin. Tämä kuitenkaan ei yksinään auta, vaan painon tulisi tippua ja noita liikkeitä tehdä silloinkin, kun kipua ei ole. Myös istuma- ja seisoma-asentojen oikeellisuudesta täytyy pitää huoli.

Nyt viime viikolla kävin viimein magneettikuvissa. Porukat yritti jo lähes vuoden tästä sanoa että menemenemene, mutta jotenkin itsepäisesti en halunnut käydä tutkimassa selkää tarkemmin vaan odottelin että ongelma häviäisi. Selkäkipujen kuitenkin palattua oli pakko suostua operaatioon. Kirjoitan tästä reissusta, tuloksista ja tulevaisuudesta vielä paremmin mutta nyt näyttää siltä, että selkä ei ihan fine vielä ole. Fiilikset on aavistuksen sekavat, mutta eiköhän se tästä taas selkene!

Onko teillä joitakin ongelmia/kiputiloja, jotka tulee ja menee?

Share:
Previous Post Next Post

RELATED

4 Comments

  • Reply Viltsumari

    Kyyneleet alkoivat valua lukiessani kirjoitustasi. Sinä käyt läpi lähes samoja asioita, joita olen itsekin käynyt läpi 14 vuotiaasta tänne yli 40 v saakka ja tulen elämään näiden selkä- ja hermokipujen kanssa aina. Käsittelen myös blogissani elämää vaikean kivun kanssa. Sen kanssa elämisestä, voimavaroista, selviytymisestä.. Voimia sinulle! <3

    February 1, 2017 at 16:39
    • Reply hannamaria

      Eikä, ei ollut tarkoitus ketään itkemään saada tai edes herkistää! :D Kiitoksia erittäin paljon ihanasta kommentista, jotenkin suhtautuminen tähän asiaan heittelee ja välillä sen kanssa on ihan ok, toisinaan tuntuu että haluaa jäädä vain kotiin makoilemaan ja antaa olla. Sellaisia tunteita siis, joita varmasti kaikilla on jossain vaiheessa :) Tsemppiä sinnekin!

      February 1, 2017 at 16:59
  • Reply Mimosa

    Miulla on todettu ylä-asteella (olin 9.luokalla) lievä skolioosi. Eli juurikin sellainen, että lääkäri ei “tunnusta” sitä, eikä tarvitse käyttää korsettia. Eniten ja useimmiten kipuilee jos joutuu seisomaan paljon, vaikkapa keikoilla tai 2006-2009 kun olin elintarvikealalla ja siellä koulupäivät oli sen 6-8 tuntia, eikä siellä pahemmin istuttu, paitsi ruokkiksella. Myöskin pakkaset kipeyttää.

    Ja kyllähän se silloin kaupassa työskennellessä myöskin oireili, kun hyppi ja pomppi hyllyjen välissä.

    February 3, 2017 at 00:24
    • Reply hannamaria

      Kyllä vaan, tiedän tasan mistä puhut. Itelläni on vähän ristiriitaiset fiilikset, toisaalta en tykkää paljoa istua tuon pullistuman takia, toisaalta en taas voi seistä pitkiä aikoja ennenkö selkä alkaa huutaa hoosiannaa. Kävely ja tuki selän taa ovat parhaat keinot millä kivut pysyy yleensä poissa :)

      February 17, 2017 at 11:25

    Leave a Reply