Follow:
Ajatuksia, lifestyle, Oma elämä

Mielensäpahoittamisen vuosi 2018

Mulla on ollut tämä vuosi melko hankala monellakin osaa. Oli ero, muutto uuteen asuntoon, yhtä aikaa stressaavat kaksi työtä & blogi & opiskelut, päänvaivaa ja pahaa mieltä aiheuttava (kesä)työ, säätämiset vaihtoonlähdön (tai lähtemättömyyden kanssa), itse vaihtoon lähtö ja lopullinen irtautuminen vanhasta. Tiedän että monella muulla on varmasti hankalampia aikoja, mutta tämä on ollut mulle tähän mennessä hankalimpia vuosia mitä olen kokenut. Niin paljon on muuttunut, että pää ei meinaa välillä pysyä perässä.

hannamaria Hanna Voutilainenhannamaria Hanna Voutilainen hannamaria Hanna Voutilainen

Aurinkolasit / RayBan Clubround
T-paita / Cubus
Korut / Primark
Housut / Hailys Greta Jogger Pants (saatu Goodwear.fi :ltä)
Reppu / Adidas (saatu Unwritteniltä)
Kengät / Converse

Keväällä tapahtunut ero ja sen myötä omilleen muutto on ollut asia joka on ottanut kaiken muun kanssa kasautuessa todella koville. Tein tosiaan keväällä kahta eri osa-aikatyötä, sillä en osannut luopua vanhasta mutta halusin kuitenkin ihanan uuden kauneuskonsulentin homman ottaa kaiken muun oheen (näissä vuoroissa olo oli keväällä niitä ainoita aikoja jolloin olin oikeasti iloinen). Tämä päätös olla lopettamatta toisaalta sitten pelastikin kesän taloudellisen tilanteen, sillä tuosta toisesta paikasta sain kesälle jonkin verran töitä (ei täysiä viikkoja, mutta kuitenkin).

Tuo kevät oli kuitenkin aikataulullisesti yksi kaaos. Ostin uuden kalenterin tässä parisen päivää sitten ja aloin siitä inspiroituneena käymään läpi viime kevään kalenteriani. En nyt enää ymmärrä miten olen siitä ajasta selvinnyt – kalenteri oli aivan täysi ja tein 6-7 päiväistä työ- / opiskeluviikkoa monta kuukautta putkeen, usein alkaen klo 8-9 aamulla ja päättyen n. 23 aikaan kun pääsin iltavuorosta kotiin.

Siinä kärsi sekä mieli, että fyysinen kunto. Painonnousu on onneksi pysähtynyt, mutta se onkin pysähtynyt melko ikäviin lukemiin. Nostin asian esille alkuvuodesta kirjoittaessani postausta tämän vuoden tavoitteista ja muusta – oli todella hassua katsoa sitä näin jälkikäteen (ei nimittäin todellakaan mennyt vuosi niinkuin kuvittelin). Kävin kesällä myös kehonkoostumusmittauksessa, jonka tuloksia voitte katsoa tältä videolta.

Täällä Englannissa olen nyt ostanut opiskelijasalille jäsenyyden ja nyt ei ole viimeistään mitään syytä olla menemättä – kävelen huoneestani  salille 4 minuuttia. Nyt kun saan vielä tämän flunssan pois niin treenit pääsee kunnolla vauhtiin. Joka päivä pyrin lisäksi kävelemään sen 10 000 askelta, joka on täyttynyt joka päivä eilistä flunssanparantelupäiväää lukuunottamatta.

hannamaria Hanna Voutilainenhannamaria Hanna Voutilainen

Pahaa ja epätasaista oloa aiheutti varmasti kesällä tekemäni päätös e-pillereiden lopettamisesta. Olin kuullut vain muilta hyviä kokemuksia lopettamisesta ja ajattelin että koska en niitä enää tarvitse parisuhteen takia, voisi hyvin niiden syönnin lopettaa ja katsoa saisiko se olossa muutoksia aikaan. No, saihan se, mutta huonompaan suuntaan.

En ole koskaan ollut niin känkkäränkkä, vihainen ja itkuinen samaan aikaan kuin koko viime kesän. Tämä johtui e-pillereiden lopettamisen, ärsytystä aiheuttavan töiden osan (kesätyön sisältö muuttui täysin siitä mitä se osa-aikaisena keväällä tai aiemmin oli ollut) sekä kaiken muun säädön puolesta. Kärsin myös kaksi viikkoa putkeen jatkuneesta päänsärystä lopettamisen jälkeen.

Pari-kolme kuukautta kärvistelin, jonka jälkeen meikä suorastaan pakotettiin erään randomin itkupurskahduksen jälkeen gynekologin paikkeille ja hän totesi että mieltä tasapainoittaakseen kannattaa nuo e-pillerit  aloittaa uudelleen. Sen tein ja kohta ollaan ensimmäisen liuskan lopussa fiiliksen ollen jo hiukan parempi mitä se kesällä oli.

hannamaria Hanna Voutilainen hannamaria Hanna Voutilainen

Kuvat: Juulia Sallinen

Joo, elikkäs sellainen vuosi ollut itsellä. Ei siis ihme, että sekä somen teko että muutenkin mieli ja fyysinen kunto on olleet ihan urakalla hukassa ja hujan hajan. On tässä ollut todellakin aihetta kaikelle huonolle fiilikselle, mutta tähänkin täytyy taas todeta että ihminen osaa kyllä aiheuttaa tälläistä itse itselleen ihan todella turhaan. Minulla osaltaan asenteesta kiinni.

—————————–

Oonkin päättänyt, että loppuvuoden aion elää niin iloisella mielellä kuin kykenen! Vielä ei ole mielialat tasaantuneet ihan täysin ja muutokseen ei ole se helpoin sopeutua täällä Englannissa, mutta parhaani yritän – haluan tästä ajasta nimittäin saada mahdollisimman paljon irti!

Edessä on kuitenkin vielä ihana Halloween sekä JOULU! Täällä Englannissa alkaa jo joulukamaa näkymään kaupoissa jopa enemmän kuin halloween -aiheista kampetta, joka saa mut heti hyvälle mielelle. Myös se, että saan tällä (tai viimeistään seuraavalla) viikolla tietää mun aikataulut sille miten voin ostaa lennot kotiin jouluksi saa hyvän mielen aikaan. Palaan tänne joulun jälkeen kuitenkin vielä hoitamaan asiat loppuun mutta se miten pian (heti joulun jälkeen jo uudeksi vuodeksi vai vasta myöhemmin), on vielä avoinna.

Millainen vuosi 2018 teillä on tähän mennessä ollut?

Share:
Previous Post Next Post

RELATED

12 Comments

  • Reply Mira / Blinger Shimmer -blogi

    Ainahan sitä löytyy joku jolla asiat on sua huonommin, mutta kun niihin toisen saappaisiin ei pysty asettumaan niin ne omat murheet ja huolet tuntuvat pahimmilta. Paljon sulla on kyllä kaikenlaista samaan syssyyn sattunut, mutta jospa se alkaisi olla suunta ylöspäin? :)

    October 4, 2018 at 20:43
    • Reply hannamaria

      Tuo on kyllä ihan totta :) Eiköhän se tästä ole vain ylöspäin, ellei sitten elämä päätä heittää vielä uudelleen pahantyylisen kuperkeikan!

      October 5, 2018 at 19:14
  • Reply Jonna

    Itekin paljon kokeneena voin sanoa että parhaiten kantaa eteenpäin se että hankaluudet ei kestä ikuisesti. Tästä se Hanna lähtee, sen voin sanoa! Ota irti kaikki vaihdosta ja älä ota urheilusta pakkopullaa koska sitten siitä tulee sitä!

    October 5, 2018 at 14:12
    • Reply hannamaria

      Tuo on kyllä niin totta, kyllä ne hankaluudet aina jossain vaiheessa väistyy! Koitan todellakin ottaa (tähän asti ainakin oon) ja yritän pitää tuon urheilunkin kivana ja toki selkää varoen! :)

      October 5, 2018 at 19:14
  • Reply Diiskuneiti

    Kuulostaa tutulta noi 6-päiväset viikot ja tiedän sen tunteen, kun on ihan liikaa kaikkea ja ainakin itselläni on se, että sitten alan unohtelemaan asioita. Yritän nyt kanssa itse vähän löysätä tahtia tai tätä menoa olen pöpilässä :D Itse aloitin myös liikunnan ja Fit Bitin avulla yritän saada myös tuon saman 10.000 päivittäin täyteen. Liikunta on kyllä jeesannut tosi paljon, koska sen avulla on pirteempi :)

    Tsemppiä suuresti kaikkeen ja innolla seuraan Instasta sun vaihtojuttuja – oot rautaa! :)

    October 5, 2018 at 16:58
    • Reply hannamaria

      Todellakin, mullakin oli tuo unohtelu todella isossa roolissa ja meinaa olla vieläkin! Sen takia kirjaan kaiken muistiin edelleen. Kiitoksia, piristi todella päivää tämä kommentti! :)

      October 5, 2018 at 19:15
  • Reply Päivi Pennanen

    Elämä on välillä tiukempaa settiä ja välillä taas helpottaa. Uskon että sinä pärjäät kyllä. :) Olet ahkera ja kaunis nuori nainen. Elämällä on sinulle vaikka mitä kivaa tarjottavaa. Paino vaihtelee meillä kaikilla mutta pikku muutoksilla voi jo saada tuloksia. Sitäpaitsi kaikki miehet eivät halua langanlaihaa naista. Tsemppiä sinulle ✌️

    October 6, 2018 at 09:37
    • Reply hannamaria

      Kiitoksia tsempeistä!

      October 10, 2018 at 17:48
  • Reply Jasmiina

    Tuoreena yrittäjänä voin allekirjoittaa monta sun ajatusta. Pitkiä päiviä, useita erilaisia asiakkaita ja työprojekteja. Sun loppuvuoden suunnitelma kuulostaa super hyvältä! Ilolla vaan!

    October 6, 2018 at 09:54
    • Reply hannamaria

      Juurikin näin – ja eiköhän se tästä kun koittaa ottaa ilon kautta! :)

      October 10, 2018 at 17:48
  • Reply HeidiKaroliinaA.

    Vuosi 2018 on kyllä kieltämättä ollut vaikea vuosi. Koko viime lukuvuotta kuvasi parhaiten sanat kiire ja stressi. Siitä selvittiin. (Opinnoissa toki jälleen kiire…)

    Huhtikuu meni tosin melkoisessa sumussa, kun isäni sairastui – onneksi toipuminen on mennyt hyvin. Huoli silti kolkuttelee takaraivossa alituiseen.

    Just eilen illalla mietin kulunutta vuotta ja en jotenkin tunnista itseäni – tuntuu, että vielä alkuvuonna olin täysin eri ihminen. Välillä elämä opettaa karummalla tavalla.

    Kaikesta on kuitenkin selvitty – tsemppiä siis meille kaikille tulevaan.

    October 7, 2018 at 18:49
    • Reply hannamaria

      Todellakin, kiire ja stressi oli vahvasti läsnä. Hirveästi tsemppiä sinnekin, ei ole sielläkään ollut vuosista helpoin!

      October 10, 2018 at 17:49

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.