Hae
Hannamaria

186 – ravintolapäivä

Omalta osalta tämänkertainen Ravintolapäivä ei ollut kummoinen. Muina vuosina tapahtumaan en ole osallistunutkaan, mutta kun kerta makeaa ei suuremmin saa syödä niin tämäkin vuosi oli hiukan laiha, jos makean kantilta katsellaan (ja ihan for the record, täällä Jyväskylässä Ravintolapäivä ei ole vielä niin iso juttu). Voi mutta kuulkaa mikä menu syötiinkään Kankaan tehtaan pihassa.

Huojuvalla seilorilla oli tarjolla kahdeksan euron hintaan kokonainen, erittäin perisuomalainen menu. Tarjollahan oli siis alkupaloiksi metsäsieniamuse, eli metsäsienimoussea ja mätiä. Oli todella hyvää, vei kielen mennessään! Ja oli muuten ensimmäinen kerta kun maistoin mätiä!

Pääruoaksi oli perinteistä lohikeittoa, johon lisukkeena saaristolaislimppua oikealla voilla. Ai että oli nannaa varsinkin, kun oli hiukan viileämpi päivä. Juomaksi oli jonkinmoista mehua, ei kyllä mitään hajua mitä se oli. Olisko ollut lakkamehua…? Anyways, keitto olisi voinut olla hiukan kermaisempaa ja vähemmän rasvaista. Mutta hyvää se silti oli!

Jälkkäriksi oli hilloa, murennettua keksiä ja kastiketta. Oli kyllä hyvää ja oli juuri sopivan kokoinen annos – tälläisen annoksen pystyi jopa syömään tulematta ähkyyn. Namih. Vaikka herkkulakossa olenkin niin tuolloin annoin itseni syödä pienimuotoisen jälkkärin 🙂

Olisi mukava seuraavan Ravintolapäivän aikaan päästä johonkin muuhun kaupunkiin, esimerkiksi Tampere tai Helsinki olisi erittäin mahtava. Jos en ihan väärin muista niin seuraava pv on jossain Marraskuun tienoilla.

Mites te, tykkäättekö ylipäätään ideasta ja jos tykkäätte, käyttekö näissä ahkerasti?

185 – no sweets no nothing

Tiedättekö mitä? Eilen, kun vierailtiin mun kotonakotona Petäjävedellä, tuli syötyä tasan yksi pala mustikkapiirakkaa ja hiukan useampi pala suolaista piirakkaa (mikä muuten oli ihan törkeän hyvää, niin fetaversiona kuin ilmankin.) Nyt, Maanantaiaamuna, olo on kuin haudasta nousseella – turvottaa, väsyttää ja on muutenkin huono olo.

Tosin mun huono olo alkoi jo lauantaina hirveän pääkivun siivittämänä, joten Kannonkosken mökkeilytkin meni siinä samassa sumussa. Hartiaseutu on niin jumissa näyttöpäätetyön ja kesän vähän liikkumisen jäljiltä ettei koskaan. Vettä olen juonut ihan normaaliin tapaan ja aknelääkkeetkin olen muistanut ottaa, joten niistäkään ei pääkipu voi johtua.

Tässä ei voi muuta todeta kuin sen, että olisi pitänyt jättää se perjantainen viinilasillinen ja eilinen mustikkapiirakka nauttimatta – niin ja syödä niitä suolaisia piirakkapaloja vähemmän. Naama on kuin pulla ja turvottaa aivan vietävästi, olo on suoraan sanottuna ällöttävä.

Tähän päätelmään pääsen siksi, että olen nyt 3.8 lähtien ollut ilman mitään herkkuja ja olo on ollut melko hyvä – en ole syönyt yhtään karkkia tai muitakaan herkkuja ja olen elänyt normaalisti rahka-aamupalalla, syöden töissä kohtuullisen määrän ’lämmintä ruokaa’ (jättänyt silloinkin yleensä perunan ja riisin pois ja korvaten sen kokonaan salaatilla), kotiin mennessä nauttinut pienen välipalan ja illalla tehden joko munakkaan tai syöden edellisen päivän tähteitä. Painokin kerkesi siinä tasaantua aika mukavasti sinne viime syksyn lukemaan. Nyt en halua edes tietää sitä.

Tänään pääsee onneksi salille sekä lentopalloon. Toivottavasti niskan ja selän lukot aukeaisivat ja pääsisin tästä hemmetin päänsärystä. Jos ei ala auttaa, on pakko mennä lääkärille ja pyytää hierontaan lähete. Prkl. Nyt on pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä etsimään Vaajakosken seudulta hyvää kuntosalia jotta saa arkirytmistä otteen. Vinkkejä otetaan vastaan.

Tälle päivälle olin ajastanut herkullisen hamppariohjeen, jonka mukaan viime viikolla väsäiltiin hyvä päivällinen. Niin ja myöskin juttua Ravintolapäivästä oli tulossa. Kyllä ei, katsellaan myöhemmin. Nyt saitte avautumispostauksen, jollaisia ei yleensä tule. Kiitos ja hyvää maanantaina!

Tuleeko muille tälläisiä oireita huonosta ruokavaliosta tms?